En ole koskaan onnistunut laihduttamaan paria kiloa enempää. Ehkä ne lukuisat kokeillut keinot ovat olleet vääriä. Onko tämä sitten oikea tapa? Vain aika näyttää.
Olen keski-ikäinen, lihava nainen. Ei ole muotia puhua laihduttamisesta eikä lihavuudestakaan, mutta muodista viis, mitä tuota kiertelemään. Kyse on nyt nimenomaan lihavuudesta ja laihduttamisesta.
Haasteita:
- Laihtuminen ei tapahdu kohdallani helposti, tai ei ole ainkaaan lukuisten kokemusten perusteella koskaan tapahtunut.
- Perheessä asuu kaksi laihaa tyyppiä, joilta ei voi kieltää herkkuja, joten herkkuja on aina oleva kaapeissa.
- Joskus tympäännyn kaikkeen eikä mikään kiinnosta, laihduttaminen ihan kaikkein vähiten.
- Olen yrittäjä ja joinakin kuukausina töitä on ihan hirveästi.
- Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Se on kyllä hoidossa ja kaiketi tasapainossa. Se voi ehkä hidastaa laihtumista, mutta ei sen pitäisi sitä estää.
Helpotuksia:
- En ole eilisen teeren tyttöjä, ja kaikki pitävät minua todella vahvana ihmisenä, joten ehkä sitten olen oikeasti helvetin kova ämmä, minun pitää vain uskoa siihen.
- Olen fyysisesti terve eikä mikään oikeasti estä minua lisäämästä liikuntaa ja vähentämästä energiansaantiani.
- Elämässäni on tällä hetkellä melkein kaikki oikein hyvin. PMS:iä ei lasketa.
Opittua:
- Karppaaminen ei laihduta minua ja tekee oloni paskaksi. Aika monta kertaa piti kokeilla ennen kuin uskoin.
- Paastopäivät ovat perkeleellisiä. En ole ansainnut sellaisia rangaistuksia.
- Kaloreiden/pisteiden/hiilarigrammojen laskeminen tekee minusta syömishäiriöisen ja muutenkin pakkomielteisen.
- Pelkkä terveellisten elämäntapojen leppeä oppiminen ei riitä minulle laihtumiseen.
- En syö koskaan liikaa kerralla, se ei ole ongelma, mutta pikkuherkkujen napostelu on.
- Todella runsas liikunta yhdessä terveellisen ja hiilaripitoisen ravinnon kanssa kyllä laihduttaa minua. Ongelmiksi ovat koituneet arjessa vain ajan ja jaksamisen puute.