Viides kevytpäivä sujuu ainakin toistaiseksi hyvin. Tein lounaaksi + päivälliseksi taas ihan loistavaa ja superhelppoa juuressosekeittoa. Siitä riittää siis iso annos kahdelle aterialle ja se on hyvää:
Yksi pötkylä valmista juuressosetta, olisiko siinä 500 g
2 dl kevytmaitoa tai Kiehu-maitoa
2 dl vettä
Yrttimausteita, ruohosipulia, chiliä, pippuria ja lopuksi hieman suolaa.
Kaikki paitsi suola sekoitetaan kattilassa keskenään, kiehautetaan ja annetaan sitten muhia tilanteen mukaan 5 - 30 minuuttia. Suola laitetaan vasta lopuksi, ettei se juokseta maitoa. Tämä on aina yhtä hyvää, on siis tuttu keitto minulle, olen sitä syönyt joskus ihan muuten vaankin, vaikken olisi varsinaisesti laihdutusta ajatellut.
Tämän päälle sopii hyvin laittaa kunnon keko raejuustoa ja kaveriksi sitten vielä hapankorppu margariinilla. Nami nami.
Viime viikolla pidin siis kaksi kevytpäivää enkä muista ongelmia olleen. Tällä viikolla sen sijaan on ollut mielitekoja. Ne tulivat samoihin aikoihin sekä maanantaina että keskiviikkona, illalla joskus tunti-pari päivällisen jälkeen. Rahka-iltapalan jälkeen tämä henkinen ärsyke on kuitenkin väistynyt ja loppuilta sujunut hyvin vailla mielitekoja. Mitä voisi kokeilla: jospa lisään proteiinin määrää päivällisellä. Nyt se on ollut n. 100 g ja voisin kokeilla n. 150 g. Teen muutoksen tuohon etusivun ohjeeseenkin.
Toinen asia, jonka olen huomannut: vähän on normipäivinä ollut sellaista ajatusta, että syönpä nyt sen ja sen herkun, kun en huomenna saa. Esimerkiksi eilen söin sitten laskiaispullan, vähän tummaa suklaata sekä muutaman jogurttipähkinän. Ei niin paha, mutta kuitenkin enemmän kuin suunniteltu "yksi pieni herkku päivässä". Mitä voisi kokeilla: Syön enemmän kunnon ruokaa ts. terveellistä ja makroravinteiltaan tasapainoista ruokaa, niin ehkä sitten herkkuja tekee mieli vähemmän. Ja kasviksia voisi lisätä noihin normipäiviinkin, nyt niiden määrä on ollut normipäivinä vähäisempi kuin suunnittelin. Kevytpäivinä syön kyllä melko ihanteellisen määrän kasviksia.
Vaakalla en ole vielä käynyt aloituksen jälkeen. Ei tunnu laihtuneelta. Minulla on muuten yksi hyvä vaatemotiivi: kallis ja ihanan lämmin talvitakki, joka on nyt tiukka ja sen kuuluisi olla 5 - 10 cm väljempi. Olen sitä käyttänyt kovilla pakkasilla, vaikka se tiukka onkin, koska se on ainoa takkini, joka lämmittää tarpeeksi. Ostin sen siis alun perinkin liian tiukkana pari vuotta sitten, tilasin netistä enkä halunnut palauttaakaan. Jos tosiaan laihtuisin, niitä sitä olisi huomattavasti mukavampi käyttää ja varmaan näyttäisikin paremmalta.
Ja vielä yksi asia, jota olen miettinyt: kaikissa TV:n laihdutusohjemissa, kun esitellään lihavan entistä ruokavaliota, hän kertoo mässäilleensä hirveästi lihottavia herkkuja ja maanneensa sohvalla ja lihoneensa siksi. Minusta taas tuntuu, että syön kohtuullisen terveellisesti, liikunkin jonkin verran joka päivä, en syö koskaan liikaa ja herkuttelukin on kohtuullista ja silti olen lihava. Okei, en ole lihonut lisää vuosikymmeniin, mutta en toisaalta myöskään ole laihtunut, vaikka monelle laihduttajalle tuntuu riittävän se, että vaihtaa mässyruokavalionsa sellaiseen, joka minulle on arkipäivää. Mutta en tiedä, onko tällä tuntemuksella tekemistä todellisuuden kanssa. Ehkä ne telkun pullerot eivät oikeasti mässänneet niin paljoa, mutta ohjelmassa halutaan vaan toistaa tätä stereotypiaa, että läski on läski, koska syö ihan helevetin väärin. Ratkaisuna ongelmaan yksinkertaisesti syöminen korjataan ( + joissakin ohjelmissa huhkitaan ihan hulluna kuntosalilla, välillä jopa oksentaenkin ja sitten taas jatkaen (!) että katsojat näkee, että painon pudottaminen on kovaa työtä, saatana, ja nämä laihduttajat ovat sankareita). Niin, miksipä uskoa TV-ohjelmia, joissa laihduttamisesta on tehty draamaa ja viihdettä.